"Miksi otat sen niin henkilökohtaisesti?"

"Miksi otat sen niin henkilökohtaisesti?"

"No vähemmästäkin, etkö sinä huomannu miten se katsoi, mitä se sanoi ja mikä tunne siinä tilanteessa vallitsi..."

"En kyllä huomannu, en sitten yhtään, eikä sunkaan kyllä tarvi tai kannata jäähä päätä sillä vaivaamaan. Annat vaan olla."

Tämä oli arkipäiväistä keskustelua mieheni ja mun välillä aikoinaan. Ja tiiätkö sen tunteen, kun vaikka toinen tarkoittaa hyvää, niin silti vähän kuin "jäät yksin" niiden asioiden kanssa, mitä sinä itse näet, koet ja tunnet. Varsinkin, jos tiedostamatta tuntee myös toisten tunteita. Olin usein niiiin pihalla, niin hämilläni. Ja miten antaa olla, jos se vaivaa niin paljon, että asian kanssa jää kieriskelemään ja pahimmillaan etsii itsestään syytä tapahtuneelle ja sitä, miten olisi voinut toimia paremmin.

Henkilökohtaistaminen

Se, että ottaa asioita henkilökohtaisesti silloinkin, kun siihen ei ole minkäänlaista tarvetta, on usein aika tyypillistä herkälle ihmiselle. Sitä kuvittelee, että moni asia on omaa vikaa ja on vastuussa niin monista asioista, mitkä ei kuitenkaan oikeasti kuuluisi kuluttaa sun energioita. Näin käy silloin, kun ei ole täysin itsessään, ja on samaan aikaan energeettisesti auki, jolloin aistii vieläkin enemmän, mitä herkät ihmiset tekevät muutenkin. 

Varsinkin, jos elämässä on menossa jotain sellaista, mikä kuormittaa. Milloin on hieman ylivireystilassa koko ajan. Mieli lähtee herkästi laukalle ja keho ei meinaa rauhoittua. Silloin alkaa hyvin helposti myös ohjautua ulkoapäin, hakemaan helpotusta ja mielihyvää jostain, mikä tuo sitä hetkellisesti, mikä piristää oloa vähän aikaa kuten shoppailu, hyvä ruoka tai vaikka juhliminen.

Mikä taas oikeastaan saattaa vaan pahentaa tilannetta. Tiedätkö miksi? Jatka lukemista, niin kerron...

Sisäisen työn merkitys

Heti alkuun pieni hehkutus: VOI ETTÄ tää sisäinen työ on mieletöntä! Mainitsin aiemmin viikolla Energiakamari Ihmeen Instagramin stooreissa, että mulla on ollut hlökohtaisessa elämässä vähän haastetta ja muutenkin kaikkia isoa meneillään. Etenkin alkuviikosta, mutta oikeastaan koko elokuun ajan.

Ja kun oon herkkä, asiat saa helposti mun sisäisten prosessointien vuoksi myös aika isoja mittasuhteita, ja alan käymään kierroksilla. Niin fyysisesti ku henkisesti. Tiedostan tämän ihan hyvin jo, mutta joskus vaan yks asia johtaa toiseen, ja kolmanteen... Pikkuhiljaa.

Kun menee tarpeeksi ylivirittyneeseen tilaan, ei ole kunnolla yhteydessä itseensä. Ei ole yhteydessä siihen omaan ydinenergiaan. Silloin energiat alkaa leviämään joka suuntaan, joka taas antaa vaan lisää valtaa egolle pistää rattaita pyörimään ja egon päiväsatuhetki on valmis. Ja se on uskottavaa ja salakavalaa se, ja tempaa mukaansa. 

Silloin minä huomaan itsessäni, että asiat ärsyttää enemmän, mun itsetunto on matalemmalla enkä usko itseeni samalla tavalla, väsyttää ja uuvuttaa enemmän, kaipaan enemmän tilaa itselleni sitä kuitenkaan kunnolla ottamatta... Saatan myös joskus alkaa uhriutua ja syyllistyä asioista ja sitä kautta puolustautua, mikä oli vielä kymmenen vuotta sitten mun arkipäivää. Huomaan myös piiloutuvani hymyn taakse ja kasvattavani kuorta mun ympärille, ettei muut huomais, vaikka sisin koittais jo huudella.

Ja kun ego vie... silloinhan nimenomaan olisi tärkeää pysyä itessään! Kuulostella mitä tarvii just nyt ja antaa sitä itselle. Eikä jäähä siihen selviytymisenergiaan, jonka kautta alkaa suorittamaan elämää. Mutta ego vie meitä kauemmas itsestämme. Ego hakee meidän ulkopuolelta jalustaa jolle nousta, mutta jolla on ahdasta seistä, kun taas sisältä käsin ohjautuen teemme tilaa itsellemme että meillä olisi helpompi hengittää. 

Mulla on ONNEKSI tänä päivänä jo helpompaa palauttaa itseni takaisin siihen, missä mun on hyvä olla. Linjautua mun omiin energioihin ja ottaa myös yhteyttä niihin korkeavärähteisempiin energioihin, mutta on aivan inhimillistä astua joskus ohi polulta, tai kuten henkisessä piireissä puhutaan että astua "ihmisyyden harhaan", joka on just puute-, selviytymis- ja suorittamisenergiaa. Missä se egokin pauhaa...

Ja nyt kun sain taas itseni kiinni tästä, ja aloin linjautua omiin energioihini, niin huomasin tuloksia jo seuraavassa päivässä ja se vaan jatkuu😍 Se näkyy konkreettisesti mun elämässä kaikessa välittömästi (niin kuin myös se matalapainekin)! Koko perheen yhteisessä kemiassa, miehen ja tyttären käytöksessä, mun omassa voinnissa, Kamarin jutuissa, mun ajatuksissa ja mielen selkeydessä. Manifestoinnin toteutumisessa ja siinä mitä vedän puoleeni. Jopa mun keho tuntuu aivan erilaiselta nyt taas. Huh.

Ja tuo selviytymis-, puute- ja suorittamisenergiassa eläminen oli mulle ennen arkipäivää. Ihan jokapäiväistä elämää ja sitä en kyllä toivo kenellekään. Siksi haluan jakaa tähän loppuun muistilistan, mikä voi auttaa suakin niissä tilanteissa, kun joku haastaa ja ajaudut kauemmas omalta mukavuusalueelta.

Egon pauhannasta sielun keveyteen

Tiesitkö, että universumi auttaa sua, kun vain itse uskot sielusi voimaan. Oikeastaan sun on vain rentouduttava, heittäydyttävä! Eikö kuulostakin helpolta... Mutta oikeasti. Sun ei tarvitse edes tietää juuri nyt, mitä sun tarvisi tehdä tai mitä kohti mennä vaan luottaa universumiin ja sun ytimeen, sielusi energiaan. 

Irti päästäminen on oikeastaan palaamista tietoiseen olemiseen, suhun itseesi. Tämä tuo tasapainoa ja pitää sut poissa selviytymis-, puute-, ja suorittamisenergiasta. Puute-energiaa on myös se, kun ajattelet sitten kun... Ja se ruokkii egoa. Pysähtyminen ei tarkoita luovuttamista, menettämistä tai varsinkaan laiskuutta. Vaan avautumista, laajentumista... Sielusi energian sulamista kehosi jokaiseen sun solun sopukkaan. 

Tämän kautta energiat voi tuoda hyviä asioita sun elämään. Tällöin on tärkeää muistaa myös ajatus: sinun ei pidä vaan voit ja saat. On tärkeää tiedostaa että annat itsellesi luvan kaikkeen uuteen, että et elä niin kuin joku muu haluaisi, vaan että sinä elät kuin sinä itse haluat. 

Tässä vielä ohjeet vähentää negatiivisen egon hallitsevaa olemusta:

1. PYSÄYTÄ ja katkaise sisäinen vuoropuhelu, älä elä minulla on ongelma vaihetta, vaan löydä kiitollisuutta ja mahdollisuuksia.

2. MENE SYVEMMÄLLE ITSEESI. Kuuntele hiljaisuutta ota tilaa itsellesi.

3. KESKITY niihin ominaisuuksiin, jotka ovat sinulle luontaisia ja vahvuuksiasi. Ajattele sitä sinua, joka on paras versio sinusta, millainen olet parhaimmillasi.

4. PYYDÄ UNIVERSUMIA ja ajattele että sielusi energia ohjelmoi jokaisen kehosi solun samalla kun sinä sallit itselle ihania asioita ja nautit olemisesta.

6. ÄLÄ LUOVUTA, vaan palaa aina uudelleen sun ydinenergiaan, sielusi energiaan, jos huomaat olevasi hukassa, päättämätön ja ajautuneena kauemmas itsestäsi.

 

Antoisia hetkiä sulle sun sisimpäsi kanssa. Se on parasta investointia sun elämään, minä lupaan.<3 Jaathan tämän myös ystäville, jos he kamppailevat näiden asioiden kanssa.

Ihanaa lauantaita, annathan itselle mahdollisuuden olla ainutlaatuinen sinä<3

Ja hei PS! Jos muuten aihe resonoi ja haluat oppia, miten tämä kaikki käytännössä on mahdollista ja helpommin saavutettavissa sun elämään, suosittelen lämpimästi <<että käyt katsomassa myös ryhmävalmennuksen>>, jonka kautta näistä teemoista tulee luonnollinen osa sunkin elämää. Myös tämä muistilista on valmennuksen materiaaleista.

<3 Johanna