Energiahoidon vaikutukset ja apu tukahdutettuihin tunteisiin

 

Puhutaanko hetki niistä asioista, mitkä usein lakaistaan maton alle jopa tiedostamatta? Jos sinulla on paha olla, miten alat purkamaan asiaa? Keskusteletko jonkun lähimmäisen kanssa? Itketkö yksin? Käytkö yksinpuhelua itsesi kanssa? Tuntuuko se kehossasi? Vai tukahdutatko tunteesi?

Monesti ikävät tunteet itsessään jo tuntuu niin ikäviltä, että niiden käsitteleminen samaan aikaan tuntuu ajatuksena ylitsepääsemättömältä. Mutta faktahan on, että tunteet, ajatukset ja fiilikset eivät katoa minnekään itsestään. Varsinkaan tukahduttamalla. Ne jää osaksi sinua, tiedostamatonta mieltä, alitajuntaa. Alitajunta aktivoi ikävien fiilisten tullessa kehon suojamekanismit, mikä ei myöskään helpota asiaa. Dominoefektinä ikäviä fiiliksiä kasaantuu kehoon, alitajuntaan ja hermostoon ja krooninen stressi on valmiina ympärilläsi, niin kuin tummat pilvet painostaa taivaalla. Ainoa ero tässä on se, että tummat pilvet ovat näkyviä ja väistyy itsestään pois auringon tieltä.

Energiahoito ja hoidon vaikutukset

Kävin syksyllä -20 Ilon valkeat-hyvinvointimessuilla. Mentiin ystäväni kanssa Suomen energiahoitajien Bodymind Energy Balancing metodilla tehtävään energeettisen jäsenkorjauksen testaukseen, josta voisi sitten halutessaan varata aikaa energiahoitoon. Minä emmin, mutta varasimme ajat hoitoihin. Olen kiitollinen että otin hoidon, koska minulla pintaantui energiahoidon aikana jotain syvältä ja voimakkaasti. Niin energian tasolla, että tunteiden tasolla huomasin selvää muutosta hoidon jälkeen. Kävin hieman aiemmin myös hyvin voimallisessa energiahoidossa, joka selvästi avasi väylää isosti tähän vapautumiseen.

Koin kehossani värähtelyä, energian voimakasta virtausta, ja minusta nousi ulos jotain voimakasta ja tukahdutettua ja itkin hoidon aikana. Myös energiahoitaja kertoi kokevansa tämän selvästi. Hoitaja puhdisti meridiaanikanavia pitkin tuota pintaantumaa käsien kautta ja lopuksi koko kehosta. Kaikki pintaantunut oli jotain tiedostamatonta ja pinnan alle painettua, mutta koin, että jotain ikävää ja negatiivista purkaantui. En kuitenkaan osannut paikantaa, mihin se liittyi. Luulen, etten olisi omin tavoin saanut purettua asiaa, koska en tiedostanut minussa sellaista edes olevan. Tiedän, että välillä olen kokenut kovia, mutta olen kuvitellut käsitteleväni ne asiat jo aika hyvin. Kuitenkin olin selvästi valmis päästämään tuosta jostain irti.

Kokemus messuilla oli todella voimakas ja vaikutti olemiseeni koko loppupäivän ajan. Hoitaja sanoi, että minun pitäisi päästä huutamaan ja purkamaan tunteitani ulos enemmän. Hän oli myös nähnyt minut lyyhistyneenä maassa itkemässä ja huutamassa ulos pahaa oloa. Hoidon vaikutus kestää parista päivästä viikkoonkin, ja hoidon jälkeen kannattaisi tarkkailla reaktioita, unia, ajatuksia ja tunteita.

Energiahoito missä kävin hieman aiemmin, käynnisti tämän prosessin. Hoito oli myös hyvin voimallinen ja sen jälkeen oloni tuntui hyvin kevyeltä. Hoidossa kohtasin sisäisen lapseni kunnolla varmaan ensimmäistä kertaa niin, että sain siihen osaan itsessäni oikeasti kontaktin. Ja sekös vasta on koskettavaa. Hoidon jälkeen olo oli hämmentynyt, kevyt. Aivan kuin olisin katsellut maailmaa jotenkin erilaisin silmin. Uskon, että tämä hoito auttoi avaamaan joitain blokkeja, mitä messujen hoito jatkoi. Voi mikä vaikutus sarjahoidolla voikaan siis olla!

Olen käynyt ennenkin energiahoidoissa, mutta aiemmin en ole kokenut niitä näin voimakkaasti. Useimmin vaikutus on rentouttava, ja olosta tulee levollinen, kevyt ja harmoninen. Luulen, että nyt olin valmis päästämään irti tuosta jostakin lopullisesti, mitä olen kantanut mukana, ja vaikka kokemukset olivat vaikuttavia ja tunteikkaita, minulle ei noussut pelkoja tai muuta negatiivista hoidosta. Lähinnä olin hämmentynyt ja vaikuttunut siitä, miten isoihin asioihin energiahoidolla voi vaikuttaa.

Universumi vastaa, kun huudat

Messujen jälkeisenä aamuna herätessäni aikomukseni oli tehdä meditaatio, että päivän intentio olisi hyvä ja rauhallinen. Otin ametistin ja seleniitin puhdistamaan sydän- ja kruunuchakroja, mitkä aurakuvauksessa näkyivät matalavärähteisempinä kuin muut, että ne vahvistuisivat (koen jälkeenpäin, että aurakuvausta ei olisi kannattanut edes tehdä niin voimakkaan energiahoidon jälkeen). Aktivoin kivet auttamaan ja puhdistamaan minua meditaation aikana. Kuinka ollakaan, aika nopeasti meni viesti perille universumille! 

Kun otin kiveä yöpöydältä, kaadoin avatun vissypulloin lattialle. Noh, ei se mitään, ajattelin. Kesken meditaation meidän lapinkoira Ipana alkoi oksentamaan tyttären huoneessa karvamatolle. Juoksin päästämään Ipanan ulos ja aloin siivoamaan. Huhhuh, mutta jatkan kohta meditaatiota, niin kyllä se siitä, ajattelin. Menin takaisin makuuhuoneeseen ja etsin kiviä, että voin jatkaa meditaatiota. Ametistia ei löytynyt mistään! Niin kuin ei meinannut löytyä eilen illallakaan. Käänsin koko sängyn ympäri (mielikuvissa ainakin), mutta kiveä ei ollut mistä ottaa. Siinä vaiheessa purskahdin jo lohduttomaan itkuun. Mikä tässä on, että niin vastustaa! Ei tämän näin pidä mennä. Kunnes tajusin, että sitä saa mitä tilaa! minähän pyysin kivien kautta univermumilta puhdistusta. 

"Anna pahan olon tulla ulos, päästä tunteet ulos. Mene paikkaan missä voit vaikka huutaa." sanoi hoitaja hoidon lopussa minulle. Ja niinhän minä sitten tein. Huutoparkua itkin menemään. Enkä meditoinut. Vaan tuli tarve alkaa kirjoittamaan. Pelkästään vain kirjoittelemaan. Ilman mitään isompaa ajatusta, mutta kunhan sai tyhjennettyä ajatuksia pois päästä. Ja tässä sitä ollaan, julkaisemattoman version sekä tämän tekstin kanssa. Huhhuh sanon minä. 

Melkoinen aamu, mutta toisaalta koen kiitollisuutta, koska tuntuu, etten ole yksin ja minua kuunnellaan. Tuntuu, että minua autetaan ja jopa tuupataan asioihin, mitkä nyt oikeasti tekevät hyvää, vaikka ne olisikin ärsyttäviä asioita. Mutta kuitenkin tarpeellisia. Jos en muuten osaa auttaa itseä, niin näillä mennään.

Luulin, että tunteita puretaan sillon, kun niitä tuntee. Silloin, kun ahdistaa. Silloin, kun on mielen päällä jotain. Miten purat ja pintautat jotain, mitä et tiedosta? Vai onko se niin automaattista, että tukahdutan tunteitani tiedostamatta silloin kun asioita tapahtuu, vaikka luulen, että käsittelen ja puran asiat aina, ettei ne jäisi hankaamaan? Enkö kuitenkaan kuuntele itseä tarpeeksi? Mietinkö liikaa, miltä muista tuntuu? Vaikka onhan minunkin tunteet sallittuja. Ja tunteiden näyttäminen ja purkaminen tarpeellista. 

Lupaus itselleni

Saan näyttää tunteeni. Saan purkaan tunteeni. Aion muuttaa reaktioni asioiden tapahtuessa ja olla aito. Aion kuunnella itseäni ja antaa tunteiden tulla.  

Seuraava pohdinnan aihe oli sitten se, miten saan purettua ja pintautettua ne kaikki vanhat asiat, mitkä olen tiedostamattani tukahduttanut, mistä olen kuvitellut puhuvani ja purkavani. Sen polun aioin käydä, ja sillä tiellä olen hyvin vahvasti tällä hetkellä, koska olen itsekin opiskelemassa Suomen Energiahoitajien koulutuksia. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin.

Huimasti olenkin päässyt eteenpäin viime syksystä. Ja vaikeina päivinä ajatus, että tiedostan näitä asioita, auttaa minua eteenpäin. Ja universumi auttaa minua, jos vain annan luvan. Ja minä annan. Eräs viisas ja minun matkalla tukemassa oleva totesi kun näistä juteltiin, että "sano vaikka ääneen; bring it on", ja sitä olenkin nyt sanonut. Antaa tulla vaan, kyllä minä kestän. Ei minulle tapahdu sen enempää, mihin en ole valmis. Annan aikaa itselle ja omille tunteille. Myös niille tukahdetuille. Ja hyväksyn sen kaiken. Toivottavasti sinäkin teet niin.

 

Ihmetellen<3 Johanna

 

Kommentit

Suositut tekstit

Instagram